Luontoilija

Olen aina viihtynyt luonnossa ja metsissä. Jo lapsena vanhempieni kanssa tehdyt retket marjametsiin olivat minulle riemu, ehkä toisaalta odotin eniten eväshetkeä, koska ruisleipä ja kaakao maistuivat parhaimmilta luonnossa.

Olin lapsi/nuori -80 ja-90 luvuilla ja silloin leikittiin paljon ulkona kavereiden kanssa. Hiihdettiin, pyöräiltiin, uitiin luonnon vesissä. Mentiin läheiselle purolle juomaan siitä kristallin kirkasta vettä ja syömään vähän Ketunleipiä. Joka tapauksessa paljon vietettiin aikaa ulkona.

Sittemmin vanhempana koirieni myötä olen kulkeutunut metsäilemään ja jossain vaiheessa innostuin sienistä ja itsenäisesti niitä opiskelin.( En kuollut jtn ilmeisesti ihan kunnon sieniä olen osannut kerätä :D !)  Yrteistä ja luonnon kasveista kiinnostuin myös varmaan aika nuorena. 

Aina oppii uutta ja erityisesti opintojen myötä vahvistuu tieto/taito, ymmärrys sekä varmuus jne.

Kutsun itseäni "luontoilijaksi".

Kuvassa koirani Elsa ( lokakuussa 7kk )